Akitsuusiisarneq

Kiffartuussinerit akitsuutitallit: Kiffartuussinernut imaatigut assartuinermut nassiussanullu isumaginninnermut ilaariinngitsunut akitsuusiisoqartarpoq. Assersuutigalugu bookinginik allanngortitsinerit, kingusissukkut quersuarmut, inissamik, pallenik containerinillu attartornerit, akileraaruserisukkoortitsinerillu.

Akiitsuutitallit qimerluukkit. Paasissutissat akitsuutit annertussusaannut kisinneqarnerinullu tunngassutillit immikkoortumi qulequtarisap saniani ungaluusikkami nassaarineqarsinnaapput.

Akitsuutit saniasigut tapiliussat – tassunga ilaallutik uuliamut- aamma valutamut tapiliussat – ataatsimut assartuinermut akimut tassungalu kiffartuussinerit attuumassutilinnut malunniuteqassapput. Akitsuutit uuliamut- aamma valutanut tapiliussanut ilaatinneqanngillat.

Nassiussat palletaqanngitsut/allequtaqanngitsut: Nassiussanut 0,33 kbm-inut imaluunniit poortanut nassiussassanut 20 kg sinnerlugu oqimaassusilinnut palletaqanngitsumik/allequtaqanngitsumik tunniussanut pallenut tapiliummik ilanngussisoqassaaq, aammalu pallenik attartornermut 2 kbm-imut imaluunniit 1.200 kg-mut palle ataaseq naatsorsuutigineqassalluni.

Fakturalerinermut akitsuut: Nassiussat allagartaannut fakturalerinermut akitsuut ilanngunneqassaaq, pappialanngorlugu anillatsinneqarluni tunniunneqarlunilu allakkatigulluunniit nassiunneqarluni. Fakturat elektroniskimik nassiunneqartut fakturalerinermi akitsuuserneqassanngillat. Akitsuut 50,00 DKK-mik annertussuseqarpoq.

Pallenik attartorneq: Nassiussassanik nalinginnaasunik nassiussisunut pallenik atukkiussisoqartassaaq. Tassunga attartornermut akiliisitsisoqartassaaq. Pallet Royal Arctic Linemut assartuinerup naammassineranit kingusinnerpaamik ullut 8-t ingerlanerini utertinneqassapput, allatigut isumaqatigiissusiortoqarsimanngippat. Taassuma kingorna attartornerisa ullormik ilasarneri akitsuuserneqartalissapput.

Containerinik attartorneq: Containereeqqanik, containerinik 20 fodsinik, 40 fodsinik attartorneq Danmarkimit Kalaallit Nunaannut, Kalaallit Nunaatalu iluani nassiussinermi akimut ilaareerpoq. Ullut aalajangiuteriikkat attartornermut isumaqatigiissutit qaangiuppata, taava Royal Arctic Linep containerinut attartornermut akigititai atuutsinneqassapput. ”Shipper’s own”-itut containerimut attartornermut inissamik akitsuusiisoqassaaq.

Reefercontainerit Royal Arctic Linep ingerlaarfigisartagaata avataanut anninneqarpata umiarsuaatileqatigiillu allat sumiiffiannut pissunneqarpat taava aalajangersakkaanit una atuutissaaq: Reefer containerinut tunngatillugu, nassiussisumit nalunaarsorneqareersutut imarpik ikaarlugu angallanneqarani, Europamiiginnarpat, taava containerimik attartornermut akigititat qaavatigut akitsuummik 750 USD-mik piumasaqaateqartoqassaaq.

Siusissumik tunniussinerit: Nassiussassanik tunniussineq piffissarititap iluani, inniminniinermik uppernarsarneqarluni pissaaq. Siusinaarluni tunniussinermi quersuarmiititsinermut inissamullu akitsuummik piumasaqaateqartoqassaaq. Kingusinaarluni tunniussigaanni, taava Royal Arctic Line aalajangiisinnaatinneqassaaq nassiussaq kingusinnerusukkut umiarsuarmut allamut ilaatillugu nassiunneqarnissaanut.

Nassiussisullu tassani nassiussap nassiunneqarnissami tungaanut uninnganerani aningaasartuutit akilissavai.

Kingusinaarluni aallerneq: Nassiussassamik tigusisussap pisussaatitaaffigaa nassiussap tigunissaa, aaneqarnissamut piareertutut nalunaarutigineqarpat. Nassiussaq aaneqanngippat taava Assartuinermi aalajangersakkat malillugit nassiussaq paarineqassaaq. Nassiussamillu tigusisussaq quersuup attartorneranut inissamullu akitsuutinik akiliisussatut inissisimassaaq.

Usit navianartut, akitsuusigassanillu nakkutiginniffik: Kalaallit Nunaannit Kommune Kemimut nassiussinermi Royal Arctic Line Aalborgimi akitsuusigassanik qulakkeerisuussaaq, nassiussisumit allamik isumaqatigiissusiortoqarsimanngippat. Aningaasartuutit tassani nassiussisumut akiligassaritinneqassapput, akitsuutillu nassiussilernermi nassiussisumit siumoortumik akilerneqassapput.

Nassiussanut ingerlateqqitassanut tapiliut: Usit nassiunnerini Reykjavikkikkoortinneqarpata, Danmarkip avataanut ingerlaartillutik, aammalu Aarhusikkoorpata ingerlaqqittussaallutik, taava aqqusaarnermut akitsuut atuutsinneqassaaq, Kalaallit Nunaata Aarhusillu avataani umiarsualivinni nassiussanik isumaginninneq assartuinermut ilaanngilaq, ilanngunneqartussaassallunilu.

Akitsuusiinermut suliaqarneq: Royal Arctic Line neqeroorsinnaavoq Kalaallit Nunaannit avammut nassiussinermi akitsuusersuinermut nalunaarusiorsinnaalluni akiliummik akiliisoqarneratigut.

Akitsuuserinnginnermi inissisimatitsineq: Kalaallit Nunaannit Danmarkimut nassiussat akitsuusigassat, umiarsuup tikinneranit ullut 14-it qaangiunneranut nalunaarsuusiaq naqqinneqanngippat, akitsuusiinnginnermi inissiigallartoqarsinnaavoq. Tamanna akiliummik akiliisoqarneratigut pissaaq.

Nunat killiini misissuinerit: Royal Arctic Line akiliinikkut neqeroorutigisinnaavaa Aarhusimi nunat killiini misissuinermut atugassaq nassiussap nalunaarusiornera (CVED + peqqinnissamut allagartaq). Nalunaarsuusiorsinnaanissamut containerip pineqartup imarisaanut paasissutissat tunngasut Royal Arctic Linemut nalunaarutigineqassapput.

Nuunnermi nassiussat: Umiarsuit Kalaallit Nunaanneersut talittarfianni nassiussanik ammarterinerit isumaginninnerup saniatigut akiitsuusiinikkut akilerneqassapput.

Inniminniinermik allanngortitsinerit taamaatiinnartitsinerilluunniit: Nassiussat ingerlaareersut taamaallaat ajornanngiffiani ingerlaarnerat allanngortinneqarsinnaavoq. Royal Arctic Line pisinnaatitaavoq allannguinermi akiliummik piumasaqarsinnaalluni, taamatuttaaq allannguinermut aningaasartuutit allat matussuserneqarnissaannut.

Inniminnigaq taamaatiinnarneqarpat annertussusaaluunniit allanngortinneqarpat mikinerusunngorlugu kbm imaluunniit containeri, taava Royal Arctic Line allannguinermut taamaatiinnartitsinermulluunniit aningaasartuutit matussusernissaanut piumasaqarsinnaavoq.

Nassiussassatut tunniuteriikkat taamaatiinnarneri:
– Tassani taamaatiinnartitsinermut akiliummik akiliisoqassaaq aammalu nassiussamik ujaasinermut tunniussinermullu aningaasartuutinut akiliisoqassalluni.

Nassiussassanik tunniunneqanngitsunik taamaatiinnartitsineq:
– Umiarsuup aallarnissaanut ullut 8-t sioqqullugit taamaatitsiinnaraanni, taava nassiussisoq allannguinermi akiliummik akiliissaaq.
– Umiarsuup aallarnissaa ullunit 8-nit sivikinnerusumik taamaatitsiinnarnermi nassiussisoq akiliisinneqassaaq allanngortitsinermi akiliummik aammalu assartuinermi isertitassaraluit 50 %-ia akilissavaa, inniminniinermik allannguineq 10 %-imit angineruppat.

Nassiussap apuuffissaata allanngortinnera:
– Nassiussassatut tunniuteriikkap apuuffissaanik allanngortitsinermi, nassiussisoq akiligassinneqassaaq allanngortitsinermi akiitsuummik, aammalu allannguinermut aningaasartuutit attuumassutillit allat akilertussanngussavai.

LCL-imik nalinginnaasumik nassiussinermi, isumaqatigiissuteqarnikkut umiarsuup aallarnissaa ullormik ataatsimik sioqqullugu tunniussigaanni, suligasuarnermi akitsuummik akiligassiinertaqartassaaq (ekspresgebyr).

Danmarkimi nassiussat nalinginnaasut angallateqqinneqarnissaannut, uani aamma qerisut nammineq nassiussat ilaallutik, akitsuummik akiliisoqassaaq.