Akitsuusiisarneq

 

Kiffartuussinerit akitsuutitallit: Kiffartuussinernut imaatigut assartuinermut nassiussanullu isumaginninnermut ilaariinngitsunut akitsuusiisoqartarpoq. Assersuutigalugu bookinginik allanngortitsinerit, kingusissukkut quersuarmut, inissamik, palle-nik containerinillu attartornerit, akileraaruserisukkoortitsinerillu.

Akiitsuutitallit qimerluukkit. Paasissutissat akitsuutit annertussusaannut kisinneqarnerinullu tunngassutillit immikkoortumi qulequtarisap saniani ungaluusikkami nassaarineqarsinnaapput.

Akitsuutit saniasigut tapiliussat – tassunga ilaallutik Olie- aamma valuta-mut tapiliussat – ataatsimut assartuinermut akimut tassungalu kiffartuussinerit attuumassutilinnut malunniuteqassapput. Akitsuutit olie- aamma valutanut tapiliussanut ilaatinneqanngillat.

Nassiussat palle-taqanngitsut/allequtaqanngitsut: Nassiussanut 0,33 kbm-inut imaluunniit poortanut nassiussassanut 20 kg sinnerlugu oqimaassusilinnut palle-taqanngitsumik/allequtaqanngitsumik tunniussanut palle-nut tapiliummik ilanngussisoqassaaq, aammalu palle-nik attartornermut 2 kbm-imut imaluunniit 1.200 kg-mut palle ataaseq naatsorsuutigineqassalluni.

Fakturalerinermut akitsuut: Nassiussat allagartaannut fakturalerinermut akitsuut ilanngunneqassaaq, pappialanngorlugu anillatsinneqarluni tunniunneqarlunilu allakkatigulluunniit nassiunneqarluni. Faktura-t elektroniskimik nassiunneqartut fakturalerinermi akitsuuserneqassanngillat. Akitsuut 25,00 DKK-mik annertussuseqarpoq.

Palle-nik attartorneq: Nassiussassanik nalinginnaasunik nassiussisunut palle-nik atukkiussisoqartassaaq. Tassunga attartornermut akiliisitsisoqartassaaq. Palle-t Royal Arctic Linemut assartuinerup naammassineraniit kingusinnerpaamik ullut 8-t ingerlanerini utertinneqassapput, allatigut isumaqatigiissusiortoqarsimanngippat. Taassuma kingorna attartornerisa ullormik ilasarneri akitsuuserneqartalissapput.

Containerinik attartorneq: Containereeqqanik, containerinik 20 fods-inik, 40 fods-inik attartorneq Danmarkimiit Kalaallit Nunaannut, Kalaallit Nunaatalu iluani nassiussinermi akimut ilaareerpoq. Ullut aaliangiuteriikkat attartornermut isumaqatigiissutit qaangiuppata, taava Royal Arctic Linep containerinut attartornermut akigititai atuutsinneqassapput. ”Shipper’s own”-itut containerimut attartornermut inissamik akitsuusiisoqassaaq.

Reefercontainerit Royal Arctic Linep ingerlaarfigisartagaata avataanut anninneqarpata umiarsuaatileqatigiillu allat sumiiffiannut pissunneqarpat taava aaliangersakkaaniit una atuutissaaq: Reefer containerinut tunngatillughu, nassiussisumiit nalunaarsorneqareersutut imarpik ikaarlugu angallanneqarani, Europamiiginnarpat, taava containerimik attartornermut akigititat qaavatigut akitsuummik 750 USD-mik piumasaqaateqartoqassaaq.

Siusissumik tunniussinerit: Nassiussassanik tunniussineq piffissarititap iluani, inniminniinermik uppernarsarneqarluni pissaaq. Siusinaarluni tunniussinermi quersuarmiititsinermut inissamullu akitsuummik piumasaqaateqartoqassaaq. Kingusinaarluni tunniussigaanni, taava Royal Arctic Line aaliangiisinnaatinneqassaaq nassiussaq kingusinnerusukkut umiarsuarmut allamut ilaatillugu nassiunneqarnissaanut.

Nassiussisullu tassani nassiussap nassiunneqarnissami tungaanut uninnganerani aningaasartuutit akilissavai.

Kingusinaarluni aallerneq: Nassiussassamik tigusisussap pisussaatitaaffigaa nassiussap tigunissaa, aaneqarnissaminut piareertutut nalunaarutigineqarpat. Nassiussaq aaneqanngippat taava Assartuinermi aaliangersakkat malillugit nassiussaq paarineqassaaq. Nassiussamillu tigusisussaq quersuup attartorneranut inissamullu akitsuutinik akiliisussatut inissisimassaaq.

Usit navianartut, akitsuusigassanillu nakkutiginniffik: Kalaallit Nunaanniit Kommune Kemi-mut nassiussinermi Royal Arctic Line Aalborgimi akitsuusigassanik qulakkeerisuussaaq, nassiussisumiit allamik isumaqatigiissusiortoqarsimanngippat. Aningaasartuutit tasssani nassiussisumut akiligassaritinneqassapput, akitsuutillu nassiussilernermi nassiussisumiit siumoortumik akilerneqassapput.

Nassiussanut ingerlateqqitassanut tapiliut: Usit nassiunnerini Reykjavikikkoortinneqarpata, Danmarkip avataanut ingerlaartillutik, aammalu Århusikkoorpata ingerlaqqittussaallutik, taava aqqusaarnermut akitsuut atuutsinneqassaaq, Kalaallit Nunaata Aalborgillu avataani umiarsualivinni nassiussanik isumaginninneq assartuinermut ilaanngilaq, ilanngunneqartussaassallunilu.

Akitsuusiinermut suliaqarneq: Royal Arctic Line neqeroorsinnaavoq Kalaallit Nunaanniit avammut nassiussinermi akitsuusersuinermut nalunaarusiorsinnaalluni gebyrimik akiliisoqarneratigut.

Akitsuuserinnginnermi inissisimatitsineq: Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut nassiussat akitsuusigassat, umiarsuup tikinneraniit ullut 14-it qaangiunneranut nalunaarsuusiaq naqqinneqanngippat, akitsuusiinnginnermi inissiigallartoqarsinnaavoq. Tamanna gebyrimik akiliisoqarneratigut pissaaq.

Nunat killiini misissuinerit: Royal Arctic Line akiliinikkut neqeroorutigisinnaavaa Aalborgimi nunat killiini misissuinermut atugassaq nassiussap nalunaarusiornera (CVED + peqqinnissamut allagartaq). Nalunaarsuusiorsinnaanissamut containerip pineqartup imarisaanut paasissutissat tunngasut Royal Arctic Linemut nalunaarutigineqassapput.

Nuunnermi nassiussat: Umiarsuit Kalaallit Nunaanneersut talittarfianni nassiussanik ammarterinerit isumaginninnerup saniatigut akiitsuusiinikkut akilerneqassapput.

Inniminniinermik allanngortitsinerit taamaatiinnartitsinerilluunniit: Nassiussat ingerlaareersut taamaallaat ajornanngiffiani ingerlaarnerat allanngortinneqarsinnaavoq. Royal Arctic Line pisinnaatitaavoq allannguinermi gebyrimik piumasaqarsinnaalluni, taamatuttaaq allannguinermut aningaasartuutit allat matussuserneqarnissaannut.

Inniminnigaq taamaatiinnarneqarpat annertussusaaluunniit allanngortinneqarpat mikinerusunngorlugu kbm imaluunniit container, taava Royal Arctic Line allannguinermut taamaatiinnartitsinermulluunniit aningaasartuutit matussusernissaanut piumasaqarsinnaavoq.

Nassiussassatut tunniuteriikkat taamaatiinnarneri:
– Tassani taamaatiinnartitsinerrmut gebyrimik akiliisoqassaaq aammalu nassiussamik ujaasinermut tunniussinermullu aningaasartuutinut akiliisoqassalluni.

Nassiussassanik tunniunneqanngitsunik taamaatiinnartitsineq:
– Umiarsuup aallarnissaanut ullut 8-t sioqqullugit taamaatitsiinnaraanni, taava nassiussisoq allannguinermi gebyrimik akiliissaaq.
– Umiarsuup aallarnissaa ullunit 8-nit sivikinnerusumik taamaatitsiinnarnermi nassiussisoq akiliisinneqassaaq allanngortitsinermi gebyrimik aammalu assartuinermi isertitassaraluit 50 %-ia akilissavaa, inniminniinermik allannguineq 10 %-imit angineruppat.

Nassiussap siunnerfiata allanngortinnera:
– Nassiussassatut tunniuteriikkap siunnerfianik allanngortitsinermi, nassiussisoq akiligassinneqassaaq allanngortitsinermi akiitsuummik, aammalu allannguinermut aningaasartuutit attuumassutillit allat akilertussanngussavai.

LCL-imi nalinginnaasumik nassiussinermi, isumaqatigiissuteqarnikkut umiarsuup aallarnissaa ullormik ataatsimik sioqqullugu tunniussigaanni, ekspresgebyrimik akiligassiinertaqartassaaq (suligasuarnermi akitsuut).

Danmarkimi nassiussat nalinginnaasut angallateqqinneqarnissaannut, uani aamma qerisut nammineq nassiussat ilaallutik, akitsuummik akiliisoqassaaq.