Royal Arctic Linep Nunatsinnut assartuinermi akit attatiinnarpai avammulli nioqqutinik assartuinermi akinik allannguilluni
Ukiuni arfineq pingasungajanni akigititanik qaffaasoqanngeriarluni nunarsuaq tamakkerlugu aningaasat naleerukkiartornerisa kingunerisaanik aningaasartuutit qaffakkiartortut, pingaartumik Nunatta avataani, Royal Arctic Linemulli sunniuteqartut matussuserniarlugit akigititanik qaffaanissaq pisariaqalerpoq.
Nunatsinnut kiisalu Nunatta iluani assartuinermi aningaasartuutit tamarmiusut taamaaginnassapput, avammulli nioqqutinik assartuinermut akigitinneqartoq tamarmiusoq 32%-inik qaffanneqassalluni.
Avammut nioqqutinik assartuinermut akit qaffanneqaraluartut atuisartup nalinginnaasup Nunatsinnut nassiussanut akiliutigisartagaanit suli appasinnerungaatsiarput. Assersuutigalugu qerisunut containeri avammut assartorneqartoq containerip assingata Nunatsinnut assartorneqarneranut naleqqiullugu 50%-it ataallugit akeqaannassaaq. 32% annertugineqarsinnaavoq, kisitsisilli tamakkiisut isiginiaraanni qaffaatigineqartup kiilumut 30 ørit inorpai.
Avammut nioqqutit assartorneqarnerinut akigititat sullissinermut atatillugu aningaasartuutiviusunut maanna naapertuunnerulersinneqarput.
Royal Arctic Linep kaaviiaartitaqarnermi sutigut aningaasartuutit naapertuutinnginnerinik kiisalu sutigut aningaasartuutaasartut malunnaatilimmik qaffassimanerinik misissueqqisaaraluni suliaqarsimavoq. Suliaqarfinnilu pineqartuni naleqqussaasoqarneratigut Nunatsinnut kiisalu Nunatta iluani assartukkanut aningaasartuutit tamarmiusut allannguuteqannginnissaat iluatsinneqarpoq.
Nunatta iluani assartuineq allannguuteqarfiussanngilaq, taamaaliornikkullu piujuartitsilluni ineriartortitsineq ikorfartorneqassaaq imminut pilersornissamut, najukkami tunisassiornissamut Nunatsinnilu illoqarfiit akornanni niueqatigiinnissamut periarfissat annertusarneqarnerisigut.
”Royal Arctic Linep assartuinermi akigititaanik allannguisariaqalernermut atatillugu akit qaffasissusiisa aningaasartuutinik tunngaveqarnerusumik agguataarneqarnissaat sulissutigaarput. Taamaattumillu sullissinitsinni aningaasartuutiviusut misissorpavut avammullu nioqqutit assartorneqarnerinut akigititat qaffanneqarnissaat toqqarparput aningaasartuutiviusunut naapertuunnerulersillugit”, Royal Arctic Linep pisortaanera, Verner Hammeken, taama oqarpoq.
”Tamatumalu peqatigisaanik annertuumik pisariillisaanissamik sipaarniarnissamillu pilersaaruteqarnikkut Nunatsinnut Nunattalu iluani assartuinermi akigititatigut qaffaasoqannginnissaa anguneqarpoq. Piffissamilu nunani tamalaani aningaasat naleerukkiartupiloorfigisaanni tamanna ataatsimut isigalugu atuisartunut pitsaasumik sunniuteqassaaq niuertut kiisalu sanaartortut aqqutigalugit. Ajoraluartumilli pissutsit maanna atuuttut nalorninartoqarpallaarput assersuutigalugu Island-Kalaallit Nunaannut assartuinermi akigititat naleqqussarnissaannut, tamannali siunissaq eqqarsaatigalugu pingaarnersiuinitsinni sallernut ilaatiinnassavarput, minnerunngitsumik attaveqarfigisanut periarfissat atorluarneqarnerunissaat eqqarsaatigalugu”, Verner Hammeken taama oqarpoq.
Assartuinermi akigititat allannguutaat Naalakkersuisunit akuersissutigineqarpoq februaarillu aqqarngani 2023 atuutilersinneqassalluni, Bruarfossillu 306-ip Nuummit aallarnerani usinut tamanut atuutsinneqassaaq.
Containerinut 20’-inut aamma 40’-inut maanna siunissamilu akinut assersuut.
Uuliamut aningaasallu nalinginut tapiliuttagaq, Sikukimut MRN-imullu akiliutit akinut ilaatinneqanngillat.
Avannamut assartukkat // Eqqussukkat
Akit/immikkoortumut |
Maanna akiusoq |
Februaarip 11-ani (siunissami akigitinneqartoq) |
20' Usit nalinginnaasut |
22.609 |
22.609 |
40' Qerisunut containeri |
63.352 |
63.352 |
Kujammut assartukkat // Avammut nioqqutit
Akit/immikkoortumut |
Maanna akiusoq |
Februaarip 11-ani (siunissami akigitinneqartoq) |
20' Usit nalinginnaasut |
9.237 |
12.192 |
40' Qerisunut containeri |
21.421 |
28.276 |
Paasissutissat sukumiinerusut pillugit attaveqarfissaq:
Ann-Britta A.Olsvig, abr@ral.gl