Suleriaasissaat

Royal Arctic Line A/S-imi

§ 1

1.1.         Piginneqatigiiffiup aqqa tassaavoq Royal Arctic Line A/S.

1.2.          Piginneqatigiiffik aamma atit allat makku atorlugit suliffeqarfittut ingerlatsisinnaavoq: 

Grønlandsrederiet A/S (Royal Arctic Line A/S)

Royal Arctic Tankers A/S (Royal Arctic Line A/S)

Royal Arctic Bygdeservice A/S (Royal Arctic Line A/S) Arctic Base Supply A/S (Royal Arctic Line A/S)

 1.3.       Piginneqatigiiffiup angerlarsimaffia tassaavoq Kommuneqarfik Sermersooq.

§ 2

2.1.        Piginneqatigiiffiup siunertaraa, Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat ingerlatsinissamik piginnaatitsissutaat naapertorlugu, umiarsuaatileqatigiittut Kalaallit Nunaannut Kalaallillu Nunaannit, Kalaallit Nunaata sineriaani imaatigut angalasassalluni nunakkullu assartuinermik ingerlatsisassalluni, terminalinik quersuarnillu ingerlatsissalluni taamatullu taaneqartunut assingusunik kiffartuussinernik sumiluunniit ingerlatsissalluni.

2.2.         Piginneqatigiiffillu akuersissutip avataani allatut assartuinermik suliaqarsinnaavoq aammalu
suliffeqarfiup suliarisaanut assingusunik allatigut suliaqarsinnaalluni.

 

 

 

Piginneqatigiiffiup aningaasaatai aktiatullu pigisai

§ 3

3.1.         Piginneqatigiiffiup aktiatigut pigisai kr. 120.000.000-iupput, aktianut 1.000 koruunikkuutaartunut aggulugaasutut.

3.2.       Aktiaatit atimut allassimassapput aktiallu allattorsimaffiannut allanneqarlutik nalunaarsorneqassallutik.  

3.3.         Aktiaatit arlaannaalluunniit immikkut piginnaassusiligaanngillat. Piginnittullu arlaannaalluunniit piginnaaffiligaanngilaq piginneqatigiiffiup allalluunniit akitaatiminnik ilaannakuusunik tamakkiisumilluunniit iperartinnissaannut piumasaqarsinnaanermut.

3.4.         Aktiat tammarneqarsimasut atorunnaarsinneqarsinnaapput eqqartuussivikkut aaliangiinertaqanngitsumik inatsisini qaqugukkulluunniit atuuttumik allassimasut tunngavigalugit.

Ataatsimeersuarnerit

§ 4

4.1.                Piginneqatigiiffiup ataatsimeersuartitsisarneri piginneqatigiiffiup angerlarsimaffigisaani Københavnimiluunniit ingerlanneqartassapput.

4.2.         Ileqquusumik ataatsimeersuarnerit ukiut tamaasa ingerlanneqartassapput imatut siusitsigisumik, isumannaarneqartassallutik ukiumut nalunarutaasut kukkunersiorneqarnikut akurineqarnikuusullu Erhvervs- aamma Selskabsstyrlsemit tiguneqarsinnaasunngorlugit kingusinnerpaamik ukiumut naatsorsuusiornerup naammassinerata kingorna qaammatit 4-at sapaatillu akunneri 3-t qaangiutsinnagit. 

4.3.         Ataatsimeersuarnissamut aggersaanerit siulersuisunit allattugaatini najugarisatut allanneqarsimasut tunngavigalugit piginninneqataasunut allagaqarnikkut siusinnerpaamik sapaatit akunnerinik 4-nik sivikinnerpaamillu ullunik 8-nik piffissaliilluni. Aggersaassummi allassimassapput, ataatsimeersuarnermi suut suliarineqassasut, malittarisassanullu allannguutissanik suliarisassaqartillugu, siunnersuutip suunerata pingaarnersai aggersaassummut ilanngunneqartassapput.

4.4.         Ataatsimeersuarnissaq minnerpaamik ullunik 8-nik sioqqullugu piginneqatigiiffiup allaffiani piginneqataasunit oqaluuserisassat suuneri siunnersuutitullu tamakkiisumik suuneri takuneqarsinnaasunngorlugit inissinneqartassapput. Ileqquusumik ataatsimeersuarnissat pineqartillugit, ukiumut nalunaarut kukkunersiuisunit atsiugaasoq piginneqataasunut nassiunneqartassaaq kingusinnerpaamik ataatsimeersuarnissaq ullunik 30-inik sioqqullugu taannalu piginneqataasunut misissorneqarlunilu takuneqarsinnaasunngorlugu piginneqatigiiffiup allaffianut inissinneqartassaaq kingusinnerpaamik ataatsimeersuarnermit ullut 30-t qaangiutsinnagit.

4.5.         Piginneqataasoq kinaluunniit pisinnaatitaavoq ataatsimeersuarnermi oqaluuseritikkumasaminik qaqitsinissaminut. Tamannalu pisinnaavoq piginneqataasup allaganngorlugu piumasaqaatigisaa siulersuisunut anngunneqarpat imatut siusitsigisumik, ataatsimeersuarnermi oqaluuserisassanut ilanngunneqarnissaa angumerineqarsinnaalluni.

4.6.         Immikkut ittumik ataatsimeersuarnerit ingerlanneqartassapput, taamatut iliornissaq, siulersuisunit, kukkunersiuisumit imaluunniit ataatsimeersuartunit, naapertuuttutut isigineqarpat. Immikkut ittumik ataatsimeersuarnissamut aggersaaneq ullut 14-it qaangiutsinnagit pisassaaq, immikkut oqaluuseritinniagaq allaganngorlugu piumasaqaatigineqarpat aktiatut pigisat 1/10-iannit pigisaqartuusumit.

§ 5

5.1          Ileqquusumik ataatsimeersuarnermi ukiumut nalunaarut kukkunersiugaq saqqummiunneqartassaaq makku ilanngullugit:

a)   Piginneqatigiiffiup ingerlatsineranik nassuiaateqarneq

b)   Ukiumut nalunaarummik akuerisassanngortitsilluni saqqummiussineq

c)    Ukiumut nalunaarut akuerineqartoq tunngavigalugu sinneqartoorutit amigartoorutilluunniit qanoq atorneqarnissaannik aaliangiisitsineq.

d)   Siulersuisunut ilaasortassanik qinersineq, taassumalu ataani siulersuisunut siulittaasussamik qinersineq.

e)   Siulersuisuni siulittaasumut siulersuisunullu ilaasortaasunut akissarsiarititassanik aaliangiineq. 

f)    Kukkunersiuisussamik qinersineq.

§ 6

6.1.         Aqutsisussatut siulersuisut qinigaat ataatsimeersuarnermi isumaqatiginninniarnernik aqutsisassaaq ingerlatsinermullu atatillugu apeqqutaasinnaasut suulluunniit aaliangiiffigalugit akisassallugit aammalu aqullugillu aaliangiiffigisassallugit qinersineq qinersinerillu inerneri.

§ 7

7.1.         Akiaatigisaq ataaseq 1.000-inik naleqartoq taasinermik ataatsimik naleqarpoq. 

7.2.         Ataatsimersuarnermi taamaallaat siunnersuutinut atatillugu aaliangiiffigineqarsinnaapput immikkoortut ullormut oqaluuserisassanut ilanngunneqarsimasut.

7.3.         Ataatsimersuarnermi suliarineqartut nalinginnaasumik amerlanerussuteqarneq tunngavigalugu aaliangiiffigineqartassapput, piginneqatigiiffinnut inatsimmi siniisoqarneq amerlanerussuteqarnerlu pillugit immikkut malittarisassanik peqqussuteqartinnagu. 

7.4.         Ataatsimeersuarnermi pisut piginneqatigiiffiup isumaqatigiissutinut allattuiffianut allanneqassapput, kingorna aqutsisumit atsiorneqartumik.  

 

Siulersuisut pisortaasorlu

§ 8

8.1.          Siulersuisuni issiapput ilaasortat 5-6. Taakku ataatsimeersuarnermi qinerneqartarput.

8.2.          Ataatsimeersuarnermi siulersuisunut ilaasortatut qinerneqartut ukiumut ataatsimut qinigaasarput. 

8.3.          Siulersuisunut ilaasortaq ilaasortaaffissani naanngitsoq tunuarpat, taamallu ilaasortassamik nutaamik qinersisoqarluni, taava taarsiisussatut qinerneqartoq taarsikkami piffissaq issianissaa tunngavigalugu inississaaq.

8.4.          Ilaasortat tunuartut qinerneqaqqissinnaapput.

8.5.          Siulersuisunut ilaasortassat ataatsimeersuarnermi qinerneqartut saniatigut, piginneqatigiiffimmi sulisut siulersuisunut sinniisissaminnik/ilaasortassamik qinersinnaatitaapput, tak. piginneqatigiiffinnut inatsimmi § 49, imm. 2 aamma imm. 3.

8.6.          Ataatsimeersuartut siulersuisunut ilaasortat akornanni siulittaasussaq qinissavaat. Siulersuisut akunnerminni siulittaasup tullissaa qinissavaat, taannalu siulittaasup peqannginnerani siulittaasuugallartassaaq malillugit ileqqoreqqusat siulersuisut suleriaasissaanni aaliangerneqarsimasut. Siulittaasoq tullialu qineqqinneqarsinnaapput.

8.7.          Siulersuisuni ilaasortat ukiumoortumik akissarsitinneqartassapput, taannalu ukiup tulliani annertussusissaa ataatsimeersuartunit aaliangerneqartassaaq.

8.8.          Siulersuisunut ilaasortassatut qinerneqarsinnaanngillat inuit, namminersorlutik sulisut imaluunniit atorfeqartinneqartut niuertutut attuumassuteqarnertik peqqutigalugu soqutigisaqarsinnaasut piginneqatigiiffiup soqutigisaanut aporfissisinnaasunik imaluunniit taakku ilaasortaanermikkut piginneqatigiiffik aqqutigalugu iluaquserneqarsinnaanerat naatsorsuutigineqarsinnaappat.

8.9.          Siulersuisunut ilaasortaalersoq qinersineq pitinnagu ataatsimeersuartunut ilisimatitsissuteqassaaq piginneqatigiiffinni allani suut aqutsisutut naalagaaffiup iluani inissisimaffiginerlugit, piginneqatigiiffilli ataani tamakkiisumik piginneqatigiiffiutigineqartut ilanngunneqartariaqanngillat. 

 

§ 9

9.1.          Siulersuisuni oqallisigineqarlutik aaliangiiffissat nalinginnaasumik amerlanerussuteqarneq tunngavigalugu aaliangerneqartassapput. Taasisut amerlaqatigiitsillugit siulittaasup taasinera aaliangiisuusassaaq. Siulersuisullu nalinginnaasumik aaliangiisassapput siulersuisutut suliamut atatillugu suleriaatsimi aaliangersagaasut naapertorlugit.

9.2.          Siulersuisut ataatsimiinnerini pisut ingerlanneqartullu piginneqatigiiffiup isumaqatigiinninniarnernut allattuiffianut allaneqartassapput, kingorna siulersuisunit tamarmiusunit atsiorneqartumik.

9.3.          Siulersuisut pisortamik atorfinitsitsisartuupput.

9.4.          Siulersuisuni ilaasortat suut tamaasa, siulersuisuni ilaasortaqanerminnut atatillugu ilisimalikkatik, nipangiusimasussaaffigivaat, pineqanngippata inatsisit tunngavigalugit kinguninnguusukkut avammut saqqummiunneqarlutik nalunaarutigineqartussat. 

Piginneqatigiiffimmut pituttuisumik atsiorsinnaatitaasut

§ 10

10.1.       Piginneqatigiiffik sinnerlugu pisussaaffiliisoqarsinnaavoq pisortap siulersuisunilu siulittaasup atsiuinerisigut imaluunniit siulersuisuni siulittaasup siulersuisuni ilaasortamik imaluunniit siulersuisuni ilaasortanik tamarmiusunik atsiortoqarneratigut.

Naatsorsuutit kukkunersiuinerlu

§ 11

11.1.       Piginneqatigiiffiup ukioq naatsorsuusiorfigisaa tassaavoq ukiup qaammatisiutit malillugit ingerlanera. Siullermeersumilli naatsorsuusiorneq pivoq 1993-imi ullormiit pilersitsiviusumiit ukiup naaneranut. 

11.2.       Piginneqatigiiffiup naatsorsuutaanik kukkunersiuineq ingerlanneqartassaaq ukiumi ukiuniluunniit marlunni atuuttumik ataatsimeersuarnermi kukkunersiuisussatut toqqagaasumit.

11.3.       Kukkunersiuisoq piginneqataasut saaffiginnissuteqarnerisigut, ukiut tamaasa ileqquusumik ataatsimeersuarnissaq pitinnagu, piginnittuusut kukkunersiuisullu ataatsimeeqatigiissinneqarneranni peqataasassaaq. Ataatsimiinnerlu, kukkunersiuisup nipangiussisussaatitaanera ataqqilluinnarlugu, piginneqatigiiffiup ukiumut nalunaarusiaa tunngavigalugu ingerlanneqartassaaq, angujumallugu piginneqataasuusut eqqortumik ilisimasaqarlutik,  tamatuma kingorna ataatsimeersuarnermi pisussami,  aaliangiisinnaanissaat.

************

 Nuuk, ulloq juunip qulingat 2016