06.05.17 01:00

Royal Arctic Linemit nalunaarut

 

Royal Arctic Linemi marsimi – apriilimi – maajimi - juunimilu nutaamik inniminniissutitaartoqarneranut atatillugu kiffartuussinerit ajorseriaateqarnerat.

Royal Arctic Line A/S ukiuni marlunni kingullerni Kalaallit Nunaata ajornannginnerusumik niueqatigineqarsinnaanngornissaa anguniarlugu suliffeqarfiup nutarsarneqarnissaa sulissutigineqarpoq. Nutarsaasoqarnissaanullu pingaaruteqarnerpaat ilagisimavaat ”GCS”-ip, maannakkumut inniminniissut umiarsuaatileqatigiiffimmi 90-ikkulli naajartorneranni atorneqartup taarserneqarnissaa.

Royal Arctic Linemilu apriili 2017-ip aallartilaarnerani inniminniissummi nutaami ajornartorsiutaasut suliarineqartarnissaat anguniarlugu eqimattanik pilersitsisoqarsimavoq. Ataani paasissutissaqarnerusumik paasissutissiissummik allagaqaasiortoqarpoq, tassanilu aamma ersarissarneqarluni sooq allannguut taanna pisariaqarsimanersoq qaqugulu ulluinnaat nalinginnaanerumaartut naatsorsuutiginerigut.

GCS systemiuvoq 90-ikkulli naalernerani Royal Arctic Linemut immikkut suliarineqarsimasoq, ukiorpassuillu ingerlanerini aaqqissuunneqartuaannarsimalluni, taamaasillunilu Kalaallit Nunaannit Kalaallit Nunaannullu assartugassanik suliaqarneq uummaarissumik ingerlanneqarsinnaasimavoq. Oqaatigiinnariartigumi GCS-i sulilluarsimaqaaq.

Ajoraluartumilli teknologi eqqarsaatigissagaanni systemi taanna atorneqaannarsinnaanngilaq. Tassami Royal Arctic Lineminngaanniit systemip ullutsinnut nalimmassarsinnaanissaanut navianartorsiorfiit amerligaluttuinnarsimapput, taamaattumillu 2016-i aallartilaartoq aaliangersimavugut nutaamik aaqqiissutissamik atuilissasugut, taannalu avataaninngaanniit tuniniaasuniit suliarineqarpoq, taamaasiornikkullu avataaninngaanniit sunniutaasinnaasut suugaluarnersut nalimmassarfigineqarsinnaanissaat periarfissaqarnerussalluni. Ilusissaalu eqqarsaatigalugu aaliangiunneqarsimavoq systemi pingasoqiusanik aaqqiissuteqassasoq: Aalborgimi Nuummilu terminalsystemi, inniminniissut aammalu umiarsualivinnut mikinernut aaqqiissutissaq. Taamaasiortoqarnerata nalaani umiarsuaatileqatigiiffiup iluani IT-qarneq aamma pitsanngorsarneqarsimavoq, systemit nutaat nalunaarsuiffigullu pitsaanerusumik attaveqaqatigiissinnaaniassammata, taamaasiornikkullu umiarsuaatileqatigiiffimminngaanniit paasissutissat atuisunut tunngasut siunissami sukkanerusumik tunniunneqarsinnaassammata.

Siunertarisimavarput GCS-ip systemimik LIMA-mik taarserneqarnissaa pissasoq suliassat annikinnerpaaffissaaniinneranni, taamaasiornikkullu systemip atulernerani ajornartorsiutaasinnaasut annikinnerutillugit. Pilersaarutigisimagaluarparput systemi 2016-imi decembarimi taarserneqarnissaa, kisiannili systemit assigiinngitsut akornanni attaveqaqatigiissinnaaneq naammaginarsimanngimmat, atuutsitsilernissaq kinguartissimallutigu. Taamaattumillu systemip atuutilernissaa januaariminngaanniit marsip nalaanut kinguartinneqarpoq.

2017-imi februaariugaa aaliangerpugut marsimi systemi atuutilissasoq, taamaasiunngikkuttami suliassat annikilleqqinnissaat, ukiup tullissaani pisussaq, utaqqisariaqalissagatsigu. Tamannalu immininniinermi, assartuinissanut pilersaarusiornerni, assartugalerinerni, tunniussinerni, ingerlatitseqqinnerni, akiligassaliornerni, umiarsuarni usilersuinerni usingiaanernilu ajornartorsiutitsisimavoq. Ajornartorsiutaasut piaartumik suliarineqarnissaat anguniarlugu aaliangersimavugut, pisumut attuumassuteqartut aqutsisut immikkoortortaqarfiillu akornanni eqimattaliortoqassasoq. Eqimattallu taakkua apriilip aallartinneraniillu ajornartorsiutit suliarineqarnerinut qanimut malinnaapput. Ajornartorsiutit erngertumik aaqqinneqartariaqartut 20-it akornanni aaqqitassat 11-t suliarineqareersimalerput, sisamat ajornartorsiutinngunnginnerini periuutsinik nutaanik avaqqunneqarsimapput maannamullu ajornartorsiutit tallimat amigaatigineqarput. Aaqqiissuteqarsimatilluta ajornartorsiutinik nutaanik takkuttoqartarpoq, taamaakkaluartorlu systemi ataatsimut isigalugu pitsanngoriartorpoq.

Taamaattoqarnerata nalaani sulisoqarpugut ulapaartorujussuarnik, taakkualu ulluinnarput nalinginnaatipajaarpaat. Taakku eqqarsaatigissagaanni suliaq taakkununnga annertoorujussuuvoq assullu ukkatarineqarpoq nalunaaqutaq qanoq ikkaluaraangalluunniit.

Ajornartorsiut annerpaaq tassaavoq systemit taakku iluminni attaveqalernissaat aammalu systemit taakkua akiligassaliortarnerup akornanni attaveqarneq. Taakkua assut ukkatarineqarput, suliarmi naammasseriarpat nalinginnaasumik atuisunik kiffartuusseriaaseq ingerlatseriaaserlu ingerlanneqaqqilissammata. Tuniniaasut aggersarneqarnikuupput ataatsimullu ajornartorsiutit piffissaq siulleq atorlugu aaqqiisuuteqarfigineqarnissaat sulissutigineqarluni.

Naatsorsuutigaarput ajornartorsiuteqarnerput maaji tamaat juunillu qeqqata missaata tungaanut ingerlagallassasoq, taassumalu kingorna naatsorsuutigaarput systemi nutaaq aalajaannerulissasoq. Taamaasillutalu pitsanngorsaaneq aallartisarsinnaanngussavarput.

Siunertaavoq atuisutta sulisuttalumi malugilerumaaraat systemip nutaamik taarserneqarnerani pitsanngoriaateqarnerit, taakkualu paasissutisseeriaatsimut, ingerlariaatsit ajornannginnerulernerannik, assartugalerinerullu eqqaanerulerneranik kinguneqassapput, soorluttaaq aamma assartueqqaarnermut assartueqqinnermullu attuumassuteqartunik suliaqassatilluta Royal Arctic Line suliffeqarfinnik allanik suleqateqarsinnaanngussalluni. LIMA-mik atuilernitta aamma kingunerissavaa assartueriaatsinik nutaanik atuilerneq aammalu niuernermik ingerlatseriaatsitta, akilersueriaatsitta, assartueriaatsitta atuisutsinnut pitsanngorsarneqarnissaa, tamannalu GCS-imi periarfissaasimanngilaq.

Kisiannili suli tassunga killinngilagut. Maannakkut anorersuarsiorpugut umiatsiarpullu assut putoqarpoq, maannakkullu ilaartuineq ingerlapparput. Kingumut ingerlaqqissinnaajunnaareerpugut. Ingerlaarfik taanna aallarfigisimavarput, nalunnginnatsigu pisariaqartoq naak annernaraluaqisoq.

Pakatsissuteqartut paasisinnaakutsoorpagut misiginneqatigikutsoorlutigillu. Royal Arctic Linemi sulisugut Danmarkimiittut Kalaallit Nunaanniittullu manna piffik pitsanngoriaateqarnissaa anguniarlugu ulapputeqarput. Aqutsisuttaaq sulisut peqatigalugit suliamik suliaqaqataapput.

Pitsaanerusumik iliorsimasinnaagaluarpugut? Soorunami. Tamanna oqaatigereersinnaavarput. Siusinnerusukkut ajornartorsiuteqarnerput suaarutigisimasinnaagaluarparput, ikiortissanik annertunerusunik pissarsiaartoqarsimasinnaagaluarpoq, atuisugut akileraarusiiffiillu piareersarluarsimasinnaagaluarpagut, sulisugullu ilinniartinnerusimasinnaagaluarlutigit uagullu aamma immitsinnut unammilligassarisagut eqqarsaatigalugit immitsinnut piareersarnerusimasinnaagaluarluta. Attaveqarnerpullu aamma pitsaaanerusimasinnaagaluarpoq.

Akisussaaffik annerpaaq atsiortup akisussaaffigivaa. Kisiannili ingerlariaqqittariaqarpugut upperaaralu taamaasiortoqarumaartoq.

Pisunut tunngatillugu soqutiginnittut tamarmik kaammattorsinnaavagut nutaarsiassiissutitsinnut malinnaaqqullugit. LIMA pillugu paasissutissanik nassinneqartalerusukkaanni nittartagarput aqqutigalugu ilannguttoqarsinnaavoq aammalu apeqqutissaqartoqassappat atuisunut kiffartuussivipput saaffigineqarsinnaavoq. Atuisugullu key account managerinut (KAM-inut) attavillit taakkununnga saaffiginnissinnaapput.

Inussiarnersumik Inuulluaqqusilluta

Royal Arctic Line A/S

Verner Hammeken

Pisortaaneq